Oscar Niemeyer osa II

 Kurvataan ensin kuitenkin presidentinlinnaan ja presidentin viralliseen asuinpaikkaan. Palácio da Alvorada sijaitsee lentokoneen asemakaavan rungon ulkopuolella. Kerran luin toimittajan kertomuksen presidentinlinnasta ja hän kertoi, että sisustus on edelleen suurimmaksi osaksi 60-luvulta. Tuntui kuin astuisi ajassa taaksepäin, hän kirjoitti. Olisipa mielenkiintoista päästä sisällä linnaan!

 Sitten runkoon ja Oscar Niemeyerin suunnittelemiin rakennuksiin: Kansalliskirjasto.

Museu Nacional Honestino Guimarães rakennettiin vuonna 2006, kun Oscar Niemeyer juhli 99-vuotis syntymäpäiväänsä.

 Ministeriöiden esplanadi. Ministeriöt sijaitsevat vieri vieressä rungon reunoilla ja jokainen ministeriö on samanlainen.

 Palácio Itamary (toimi aluksi ulkoasianministeriönä, mutta tänäpäivänä on osa ministeriöitä)

 Palácio da Justiça - oikeustalo

 Palácio Itamary ja Palácio da Justiça sijaitsevat vastakkain.

Palácio Itamary sijaitsee ministeriöiden esplanadin päässä.

 

 Arkkitehtuurissa on käytetty paljon vettä, altaita ja putouksia rakennusten edessä.

 Palácio da Justiça ja takana ministeriöiden esplanadin viimeinen ministeriö.

 Palácio Itamary

 Praca dos tres poderes (Kolmen vallan aukio) on suuri avoin tila (120 x 220 metriä) kolmen monumentaalisen rakennuksen keskellä. Kolme rakennusta edustavat kolmea hallinnonalaa: Presidentinlinna, Korkein oikeus (Supremo Tribunal Federal) ja kansalinen kongressi (tästä kuvia jo aikaisemmin blogissani).

Palácio do Planalto (Presidentinlinna)
Löysin netistä kiinnostavan artikkelin Brasílian kaupungista. Artikkeli löytyy täältä. 

Lounaalla

 Ajellaan taas autolla.

 Käydään moikkaamassa matkalla kavereita.

Ylitämme JK sillan (tehty Juscelino Kubitschekin muistolle), joka ylittää Lago Paranoán eli järven. Silta on vuodelta 2002. Juscelino Kubitschek oli presidentti, joka siirsi Brasilian pääkaupungin keskelle Brasiliaa ja "loi" uuden pääkaupungin - Brasílian.

 Lago Paranoá eli Paranoán järvi on padottu Paranoán joesta. Kuten koko Brasílian kaupunki, myös sitä ympäröivä järvi on keinotekoisesti 60-luvulla rakennettu.

Saavutaan perille sukulaisten taloon lounaalle.

 Papuja.

 

Pequi, kurkkaa blogissani taaksepäin niin tiedät enemmän pequista!

Maissimuussia.

Oscar Niemeyer osa I

 Olemme Brasílian lentokoneenmallisen asemakaavan lentokoneen rungossa, joka on monumentaalinen. Ministeriöt sijaitsevat rungon reunoilla, rungossa sijaitsevat julkiset rakennukset ja monumentit. Suorat autobaanat kulkevat runkoa pitkin molemmin puolin. Oscar Niemeyer on suunnitellut suurimman osan rungon rakennuksista. Kävin kuvaamassa yhtä niistä, Brasilian kansallista kongressia. Ja niin kuin koko Brasílian kaupunki, myös Niemeyerin rakennukset ovat 1960-luvulta. 

 Ennenvanhaan tuonne kupolin päälle on päässyt kiipeämään. Mieheni kertoi nuorena kiivenneen sinne (kaikki kuulemma aina kiipesivät). Nykyään kupoli-tasanne on suljettu ja vartioitu.

Täältä voit kurkata kuvan 1960-luvulta, kun Kongressi oli rakenteilla.

Päivä mummolassa

Päivä alkoi vovón kanssa autoajelulla. Yritin hoitaa henkilökorttiasiaani (koko sepustus lopussa!) ja matkalla otin kuvia kaupungista.

 Ylitämme lentokoneen rungon. 

 Perillä mummolassa. Lapset leikkivät vovón sängyllä:

da Lila blogin video 014

 Vovón kahvi on makeaa ja tummaa. Lounaan ja kahvin jälkeen kävin kuntosalilla, esikoinen uimassa ja minä vielä yksin ostarilla.

 Virkkasin pari vuotta sitten Brasiliassa liinan vovólle. Tällähetkellä minulla ei ole mitään käsityötä aluillaan ja suunnittelimme minulle virkkausta, ehkä patalappuja, ja pannunalusia tänne uuteen kotiin.

 Vovó tekee ristipistotöitä. 

Tämän ja pari muutakin toin Suomesta tuliaisiksi. 

 Illalla nousimme kattotasanteelle. 

 

 Ja kävimme iltauinnilla ja höyrysaunassa:

da Lila blogin video 015

 Brasília on todella kaunis iltaisin ja ylhäältä katsottuna!

Henkilökortista:

Yhden poliisiaseman jälkeen löysimme oikean aseman. Suurlähetystön paperinivaska ja kansainvälinen rikosrekisteriote eivät kuitenkaan riittäneet joten tein erillisenä päivänä nettikahvilassa paperit poliisin nettisivuilla, koska ne piti printata heti täyttämisen jälkeen. Lisäksi kopioita piti ottaa lisää. Onneksi Cartórion  (suomessa vastaava olisi maistraatti) virallisia kopioita oli jo valmiina mieheni brasilialaisista papereista, sillä niitäkin tarvittiin. 

Sen jälkeen palasin poliisiasemalle ja paperit olivat kunnossa. Asemalla otettiin kuvat, sormenjäljet ja täytettiin lisää papereita ja sain uusia. Kaikissa papereissa on vanhempieni nimet ja JALASJÄRVI (syntymäpaikka).

Postista sain kuitin, jolla saan henkilötunnuksen. Tässä kuitissa on myös äitini nimi.

Tänään yritin uudessa virastotalossa saada henkilötunnusta, mutta tietokoneet olivat kaatuneet ja 40min liikkumattomassa jonossa seisomisen jälkeen luovutin.  Muutaman kerran windows xp siellä tuuttasi.

Työkortti haetaan sitten toiselta poliisiasemalta. Ilman sitä ei voi hakea töitä.

Ja kaiken tämän jälkeen, jos olen yli kaksi vuotta poissa maasta, menetän henkilötunnuksen ja kortit. Hyvä syy siis palata aina uudelleen...

Lisää näistä siis myöhemmin!