Päivä alkoi vovón kanssa autoajelulla. Yritin hoitaa henkilökorttiasiaani (koko sepustus lopussa!) ja matkalla otin kuvia kaupungista.
Ylitämme lentokoneen rungon.
Perillä mummolassa. Lapset leikkivät vovón sängyllä:
Vovón kahvi on makeaa ja tummaa. Lounaan ja kahvin jälkeen kävin kuntosalilla, esikoinen uimassa ja minä vielä yksin ostarilla.
Virkkasin pari vuotta sitten Brasiliassa liinan vovólle. Tällähetkellä minulla ei ole mitään käsityötä aluillaan ja suunnittelimme minulle virkkausta, ehkä patalappuja, ja pannunalusia tänne uuteen kotiin.
Vovó tekee ristipistotöitä.
Tämän ja pari muutakin toin Suomesta tuliaisiksi.
Illalla nousimme kattotasanteelle.
Ja kävimme iltauinnilla ja höyrysaunassa:
Brasília on todella kaunis iltaisin ja ylhäältä katsottuna!
Henkilökortista:
Yhden poliisiaseman jälkeen löysimme oikean aseman. Suurlähetystön paperinivaska ja kansainvälinen rikosrekisteriote eivät kuitenkaan riittäneet joten tein erillisenä päivänä nettikahvilassa paperit poliisin nettisivuilla, koska ne piti printata heti täyttämisen jälkeen. Lisäksi kopioita piti ottaa lisää. Onneksi Cartórion (suomessa vastaava olisi maistraatti) virallisia kopioita oli jo valmiina mieheni brasilialaisista papereista, sillä niitäkin tarvittiin.
Sen jälkeen palasin poliisiasemalle ja paperit olivat kunnossa. Asemalla otettiin kuvat, sormenjäljet ja täytettiin lisää papereita ja sain uusia. Kaikissa papereissa on vanhempieni nimet ja JALASJÄRVI (syntymäpaikka).
Postista sain kuitin, jolla saan henkilötunnuksen. Tässä kuitissa on myös äitini nimi.
Tänään yritin uudessa virastotalossa saada henkilötunnusta, mutta tietokoneet olivat kaatuneet ja 40min liikkumattomassa jonossa seisomisen jälkeen luovutin. Muutaman kerran windows xp siellä tuuttasi.
Työkortti haetaan sitten toiselta poliisiasemalta. Ilman sitä ei voi hakea töitä.
Ja kaiken tämän jälkeen, jos olen yli kaksi vuotta poissa maasta, menetän henkilötunnuksen ja kortit. Hyvä syy siis palata aina uudelleen...
Lisää näistä siis myöhemmin!
